20.12.2023
Osittainen varhennettu vanhuuseläke on hyvä vaihtoehto kun haluat jäädä eläkkeelle aikaisemmin
04.01.2024#Yleinen
Suomessa eläkeikä koittaa tämän päivän tiedon mukaan 65 vuoden paikkeilla. Nuoremmille suomalaisille eläkeikä tulee todennäköisesti olemaan korkeampi. Oman oletetun alimman vanhuuseläkeikäsi voit tarkistaa laskurin avulla. Laskuri kertoo myös osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikärajan.
Oman kertyneen eläkkeen määrän voi tarkistaa työeläke-otteesta ja arvion tulevasta eläkkeestä voi laskea työeläke.fi sivulla eläke-laskurilla. Voit jäädä Suomessa myös eläkkeelle ennen eläkeikää. Varhennettu eläke, eli varhaiseläke, on mahdollista toteuttaa osittaisena vanhuuseläkkeenä.
Työeläke ja vanhuuseläke
Työeläke ja vanhuuseläke ovat eläke-kokonaisuuden keskeisiä käsitteitä, jotka liittyvät eläketurvan rakenteeseen. Käsitteet eroavat toisistaan niiden tarkoituksen ja saamisen perusteella.
Työeläke
Työeläke on eläkejärjestelmä, joka perustuu työsuhteen aikana ansaittuihin eläkeoikeuksiin, eli työstä kertyneeseen eläkkeeseen. Työnantajat ja työntekijät maksavat työeläkemaksuja, jotka kerryttävät työntekijän eläkettä.
Työeläke voi sisältää useita osatekijöitä, kuten työntekijän eläkeosuuden, työnantajan eläkemaksut ja mahdolliset lisäeläkkeet tai vapaaehtoiset eläkesäästöt. Yrittäjän YEL kerryttää yrittäjän eläkepottia. Työeläke kattaa yleensä koko työuran ja on tarkoitettu tukemaan eläkeläisen taloudellista tilannetta.
Vanhuuseläke
Vanhuuseläke on osa työeläkejärjestelmää, ja se on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat saavuttaneet tietyn iän ja täyttäneet eläkeoikeuden ehdot. Suomessa vanhuuseläkkeen ikäraja on nykyään 65 vuotta.
Vanhuuseläke tuo taloudellista tukea eläkeiän saavuttaneille ihmisille. Se perustuu työeläkejärjestelmän kautta kertyneisiin eläkeoikeuksiin, ja sen määrä voi vaihdella työuran pituuden, ansiotason ja muiden tekijöiden perusteella. Vanhuuseläke on usein vakaa tulonlähde, joka auttaa kattamaan eläkepäivien kustannuksia.
Erot työeläkkeen ja vanhuuseläkkeen välillä
Pääero työeläkkeen ja vanhuuseläkkeen välillä on se, että työeläke kattaa koko työuran aikana ansaitut eläkeoikeudet, kun taas vanhuuseläke on yksi työeläkkeen osa ja se maksetaan henkilölle, kun tämä saavuttaa virallisen vanhuusiän. Työeläke voi myös sisältää muita eläkeosia, kuten varhennetun vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyseläkkeen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että työeläke on laajempi kokonaisuus ja vanhuuseläke on yksi sen osatekijöistä. Työeläkejärjestelmä tarjoaa kokonaisvaltaista taloudellista suojaa työuran jälkeen kun eläkeikä koittaa.
Eläkeikä - milloin eläkkeelle voi aikaisintaan jäädä?
Jos jäät työeläkkeelle ennen 65 vuoden täyttämistä ja työeläkkeesi on pieni, voit saada kansaneläkkeen vanhuuseläkkeen varhennettuna. Voit päättää, haetko sen heti, kun siirryt työeläkkeelle, vai vasta 65 vuoden iässä. Jos haet kansaneläkkeen vasta 65 vuotta täytettyäsi, siihen ei tehdä varhennusvähennystä.
Varhennettua vanhuuseläkettä voi saada 64 vuoden iässä, jos on syntynyt ennen vuotta 1962.
Varhennetun eläkkeen määrä on pysyvästi pienempi kuin vanhuuseläkkeen, joka alkaa vasta 65-vuotiaana. Vanhuuseläkkeen määrä vähenee 0,4 % jokaiselta kuukaudelta, jolla varhennat eläkettä.
Jos haluat varhennetun vanhuuseläkkeen heti, kun täytät 64 vuotta, kansaneläke on pysyvästi 4,8 % pienempi kuin se olisi 65 vuoden iässä. Eläkkeesi ei nouse sen jälkeen kun täytät 65 vuotta. Eläkkeesi siis jatkuu varhennettuna vanhuuseläkkeenä myös 65 ikävuoden jälkeen. Voit selvittää etukäteen, minkä suuruinen varhennettu eläke olisi.
Jos varhennat sekä työeläkkeesi että kansaneläkkeesi, kansaneläke määräytyy sellaisten työeläkkeiden perusteella, jotka olisit saanut normaalissa vanhuuseläkeiässä. Tämä merkitsee sitä, että saat vähemmän kansaneläkettä.
Varhennetun vanhuuseläkkeen kautta aikaisenmpi siirtyminen eläkkeelle
Varhennettu vanhuuseläke mahdollistaa eläkkeelle siirtymisen ennen virallista vanhuuseläkeiän saavuttamista. Tämä tarkoittaa sitä, että voit jäädä eläkkeelle aiemmin, mutta samalla eläke-etusi pienenevät, koska eläkettä maksetaan pidemmän aikaa. Varhennetun vanhuuseläkkeen määrä vähenee pysyvästi 0,4% jokaiselta kuukaudelta.
Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jääminen voi olla houkutteleva vaihtoehto jos haluat nauttia eläkepäivistä aikaisemmin, mutta samalla on otettava huomioon eläkkeen pienentymisen vaikutukset pitkällä aikavälillä. Varhennettu osittainen vanhuuseläke voi olla hyödyllinen myös tilanteissa, joissa et enää pysty jatkamaan täysipäiväistä työntekoa terveydellisistä syistä. Varhennetun osittaisen vanhuuseläkkeen aikana voit tehdä töitä tai saada muita etuuksia ilman että muut tulot vaikuttavat osittaisen vanhuuseläkkeen määrään.
Osittainen varhennettu vanhuuseläke ja osa-aikainen työskentely eläkkeellä
Osittainen vanhuuseläke tarjoaa joustavan vaihtoehdon, jos haluat vähentää työmäärää ennen täyttä eläkeikää. Tämä osa-aikainen järjestely mahdollistaa sen, että voit jatkaa osa-aikaista työskentelyä samalla kun saat osittaista vanhuuseläkettä.
Osittainen varhennettu vanhuuseläke antaa eläkkeen saajalle mahdollisuuden tehdä joustavia ratkaisuja eläkevuosille ja sovittaa työntekonsa paremmin omiin tarpeisiinsa kun osittainen vanhuuseläke tuo mahdollisuuden lisätuloihin jo ennen virallista eläkeikää.
Osittainen varhennettu vanhuuseläke tuo joustoa eläkkeen aloitukseen
Osittainen vanhuuseläke on hyvin joustava eläkelaji. Voit hakea osittaista vanhuuseläkettä ja jäädä osittaiselle vanhuuseläkkeelle aikaisintaan 61-vuotiaana. Osittainen vanhuuseläke jatkuu siihen saakka, kunnes jäät vanhuuseläkkeelle, eli 65-vuotiaaksi saakka.
Osittainen vanhuuseläke antaa eläkkeen saajalle vapaat kädet työntekoon eläkkeen rinnalla. Työskentelyä ei rajoiteta osittaisen vanhuuseläkkeen aikana, mutta ei myöskään edellytetä. Jos olet yrittäjä ja yritystoimintasi jatkuu osittaisen vanhuuseläkkeen aikana, YEL-vakuutuksesi on oltava voimassa.
Osittaista vanhuuseläkettä hakiessasi voit valita, otatko kertyneestä eläkkeestäsi maksuun 25 vai 50 prosenttia kun siirryt osittaiselle vanhuuseläkkeelle. Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaminen pienentää tulevaa eläkettäsi pysyvästi, jos otat sen ennen alinta vanhuuseläkeikää.
Kuinka paljon voi saada osittaista vanhuuseläkettä?
Maksuun ottamaasi osittaisen eläkkeen osaa joko 25 tai 50 prosenttia - pienennetään pysyvästi 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta ennen omaa varsinaista vanhuuseläke-ikää. Harkitse valintaa tarkkaan, sillä osittaisen vanhuuseläkkeen tuoma pienennys jää eläkkeeseen koko loppuelämäksi.
Jos otat eläkkeestäsi maksuun 25 prosenttia, voit halutessasi myöhemmin nostaa osuuden 50 prosenttiin. Toisinpäin muutosta ei voi tehdä, eli kannattaa harkita tarkkaan kumman vaihtoehdon valitsee.
Omasta työeläkelaitoksestasi voi tarkistaa eläkkeen määrän työeläkeotteesta. Verottajalta kannatttaa tarkistaa eläkkeen verotus, ennen kuin haet osittaista vanhuuseläkettä.
Jos työskentelet osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen aikana, työstä kertyy uutta eläkettä normaaliin tapaan. Lue lisää eläkkeen kertymisestä
Kun täytät ikäluokkasi alimman vanhuuseläkeiän, voit siirtyä vanhuuseläkkeelle. Silloin sinun on irtisanouduttava työstäsi. Vanhuuseläkkeesi koostuu silloin aiemmasta varhennetusta eläkkeestä ja lopusta sinulle kertyneestä eläkkeestä. Voit jatkaa työntekoa eläkkellä ollessasi, siihen kuitenkin liittyy tiettyjä rajoituksia.
Jos taas jatkat työntekoa 65 vuotiaana, saat lykkäyskorotusta 0,4% kuukaudessa, jollon tuleva eläkesummasi kasvaa.
Eläkkeiden tulevaisuus Suomessa
Suomessa eläkkeiden ja eläkeiän kehitys on ollut merkittävässä murroksessa viimeisten vuosikymmenten aikana. Muutokset väestörakenteessa, työmarkkinoilla ja elinajanodotteessa ovat vaikuttaneet eläkejärjestelmän kehittämiseen vastaamaan paremmin yhteiskunnan tarpeisiin. Tämä murros heijastuu niin eläkkeiden tasoon, rahoitukseen kuin eläkeikään.
Eläkkeiden kehityksessä on nähtävissä pyrkimys vastata elinkustannusten kasvuun ja yksilön tarpeisiin eläkkeellä. Eläkkeiden tasoa on pyritty säilyttämään kohtuullisena suhteessa palkkatasoon, jotta eläkeläiset voivat ylläpitää kohtuullista elintasoa. Tämä on merkittävä huolenaihe etenkin, kun otetaan huomioon väestön ikääntyminen ja pidempi eliniänodote, mikä tarkoittaa pidempiä eläkejaksoja.
Eläkeiän kehityksessä on havaittavissa pyrkimys sopeutua yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin ja työmarkkinoiden vaatimuksiin. Virallista vanhuuseläkeikää on nostettu vastaamaan pidempää odotettavissa olevaa elinikää ja suurempia eläkkeelle siirtymisen kustannuksia. Tämä on vastaus haasteeseen, jonka muuttuva väestörakenne ja elinajanodotteen kasvu ovat asettaneet eläkejärjestelmille.
Vaikka eläkeiän nosto on yksi ratkaisu, on myös huomioitava, että monet ihmiset saattavat kohdata terveysongelmia tai työkyvyttömyyttä vanhemmalla iällä. Siksi joustavammat eläkejärjestelmät, kuten osittainen vanhuuseläke ja varhennettu vanhuuseläke, ovat tulleet osaksi eläkepolitiikkaa. Tämä mahdollistaa työuran jatkamisen osa-aikaisesti tai aiemman eläkkeelle siirtymisen, mikä voi parantaa yksilön työhyvinvointia ja joustavuutta.
Lisäksi suurempi huomio on kiinnitetty sukupuolten väliseen tasa-arvoon eläkejärjestelmässä. Historiallisesti naiset ovat usein jääneet miehiä matalammille eläkkeille esimerkiksi keskimäärin lyhyempien työurien tai osa-aikatyön vuoksi. Nykyään pyrkimyksenä on tasa-arvoisempi eläkejärjestelmä, joka huomioi paremmin erilaiset työurat ja mahdollistaa naisten osallistumisen täysimääräisemmin.
Suomessa eläkejärjestelmän kehitys on pyrkinyt heijastamaan kansantalouden muutoksia ja yhteiskunnan tarpeita. Pyrkimyksenä on tasapainottaa eläkkeiden taso, varmistaa eläkeiän joustavuus ja huomioida yhdenvertaisuus kaikilla elämänalueilla. Näiden muutosten myötä eläkejärjestelmä voi paremmin vastata tulevaisuuden haasteisiin ja tarpeisiin, ja siten tukea ikääntyvää väestöä taloudellisesti ja sosiaalisesti eläkevuosien aikana.
