Vaikka eläkkeelle jääminen lisää vapaa-aikaa sekä antaa mahdollisuuden toteuttaa itseään uudella tavalla, ovat henkilökohtainen talous ja talouden tasapainon takaaminen eläkevuosina monella murheena. Jopa joka toinen suomalainen on huolissaan siitä, kuinka tulee pärjäämään eläkkeellä taloudellisesti. Mitä aiemmin eläkevuosien taloudelliseen puoleen havahtuu, sitä enemmän toimenpiteitä taloudellisesti turvatun eläkeajan eteen voi tehdä.
Kuinka eläke muodostuu?
Eläkettä alkaa kertyä ansiotuloista palkansaajilla 17-vuotiaasta lähtien ja yrittäjillä 18-vuotiaasta lähtien. Eläkettä kertyy yleensä 1,5% ansiotuloista vuodessa. Vuoden ansiotulot lasketaan yhteen ja yhteissummasta lasketaan 1,5%, joka jaetaan 12 kuukaudelle. Näin saadaan kuukausittain kertynyt eläke.
ESIMERKKI: vuositulo 35 000€ x 1,5% ÷ 12kk = 43,75€/kk
Bruttoansiosi vuodessa on 35 000 euroa. Siitä karttuu sinulle eläkettä 525 euroa kyseiseltä vuodelta. Kun tämä jaetaan 12 kuukaudella, on kuukausittainen eläkekertymäsi 43,75 euroa.
Muita huomioitavia asioita eläkkeen kertymiseen liittyen ovat mm. se, että eläkettä kertyy tutkintoon johtavasta opiskelusta, joistakin sosiaalietuuksista sekä hoitovapaasta alle 3-vuotiaan lapsen kanssa. Tietyt sosiaalietuudet kerryttävät työntekoa vastaavan prosenttiosuuden (1,5%) eläkettä, jos olet tehnyt elämäsi aikana töitä niin, että olet ansainnut niistä vähintään 18 171,45€ (vuoden 2020 tieto). Opinnoista saat puolestaan eläkekertymää silloin, kun edellä mainittu kokonaisansiosumma täyttyy, tutkinto on suoritettu vuoden 2005 jälkeen ja olet ollut opiskeluaikana täysi-ikäinen. Opiskelijana eläkettä voi kerryttää enintään viiden vuoden ajan. Myös ulkomailla työskentelystä kertyy usein eläkettä, minkä vuoksi on tärkeää selvittää kohdemaan eläkekäytännöt etukäteen, jotta saa työskentelystä kaiken hyödyn irti.
Yrittäjän on tärkeää tiedostaa, että eläke ei kerry todellisesta työtulosta, vaan YEL-maksun mukaisesta työtulosta. Yrittäjän onkin erityisen tärkeää huolehtia joko riittävän korkeasta YEL-vakuutustasosta tai eläkesäästöjen kasvattamisesta muilla tavoin. Pimeä työ ei kerrytä lainkaan eläkettä, minkä vuoksi eläkkeen kannalta on tärkeää tehdä kaikki työt lain mukaisesti paperilla.
Eläkkeelle jäämisen lykkäämisestä taloudellista etua
Oman eläkkeen suuruuteen voi vaikuttaa positiivisesti viivyttämällä eläkkeelle jäämistä. Tämä vaikuttaa eläkkeen määrään lykkäyskorotuksen muodossa. Itselle sopivaa eläkeikää ja iän vaikutusta eläkkeen määrään pystyy arvioimaan helposti erilaisilla laskureilla, joita monet eläkeasioihin liittyvät tahot tarjoavat. On hyvä huomioida, että työeläkkeen määrään vaikuttaa tulojen lisäksi elinaikakerroin, joka muuttaa eläkkeiden summaa keskimääräisen eliniän noustessa.
Moni on eläkeiän kynnyksellä vielä hyvässä kunnossa, ja mikäli virtaa riittää, voi olla järkevää jatkaa työuraa minimieläkeikää pidemmälle. Tämä toimii etenkin silloin, jos työ on ollut iso osa elämää, eikä siitä täysin luopuminen tunnu mukavalta. Eläköityminen on nimittäin aina pysähtymisen paikka, jossa oma arvomaailma ja elämän prioriteetit nousevat uudella tavalla pohdintaan.
Voit jatkaa työskentelyä täysipäiväisesti, mutta työeläkelain mukaan on mahdollista nostaa kertyneestä eläkkeestä maksuun esimerkiksi 25% tai 50% samalla, kun jatkaa osa-aikaisesti työuraa. Tämä avaa monipuoliset mahdollisuudet omannäköisen eläkearjen rakentamiseen. Täysin työnteon varaan ei omaa eläkettä kannata kuitenkaan taloudellisesti suunnitella, sillä esimerkiksi yllättävä sairaus voi viedä nopeastikin työkyvyttömäksi ja pakottaa eläköitymään täysipäiväisesti.
Arjen taloustaidot auttavat eläkesuunnitelmissa
Hyvät arjen taloustaidot ovat avain onnistuneeseen eläkkeelle siirtymiseen. Eläkevuodet ja niihin valmistautuminen sujuvat huomattavasti helpommin, kun henkilökohtaisen talouden budjetointi, seuranta ja suunnittelu on muodostunut rutiiniksi omassa arjessa. Eläkkeellä korostuvat muuttuneen tulotason lisäksi kulut, joita on hyvä jaotella budjetissa välttämättömiin ja vapaaehtoisiin. Etenkin terveyspalveluiden osuus arjen budjetissa kasvaa ikääntyessä. Muita välttämättömiä kuluja ovat esimerkiksi asuminen ja ruokakulut. Vapaaehtoisiin kuluihin lukeutuvat puolestaan esimerkiksi harrastukset ja matkailu.
Yksi suosituimmista tavoista suunnitella eläkevuosien taloutta on miettiä, mistä arjen kuluista pystyy karsimaan ja säästämään. Usein kulutustottumukset muuttuvat osittain jo luontaisesti silloin, kun arkea eivät enää ohjaa työnteon raamit. Esimerkiksi työpaikkalounaat, työnkuvaan sopivien vaatteiden hankinta, työmatkakulut ja monet muut pienet arjen kulut jäävät pois. Jos omaa arjen kulurakennetta tarkastelee tämän lisäksi vielä tietoisesti suunnitellen, voi kulutuksen suhteuttaa pienilläkin muutoksilla sopimaan eläkkeen myötä muuttuneeseen tulotilanteeseen. Kannattaa myös ottaa kaikki ilo irti eläkeläisille myönnetyistä alennuksista ja eduista. Jotkut ratkaisevat kulujen karsimisen muuttamalla elinkustannuksiltaan edullisempaan maahan. Tapoja on yhtä monia kuin eläkeläisiäkin.
Usein pankit huolehtivat siitä, että lainojen takaisinmaksu on aikataulutettu päättymään ennen eläkeikää. Tämä pätee varsinkin isompiin velkoihin, kuten asuntolainaan. Koska tuloissa tapahtuu väistämättä laskua eläkkeelle jäämisen yhteydessä, on suositeltavaa pyrkiä maksamaan kaikki velat pois ennen eläkkeelle siirtymistä. Tämä luo aivan uudenlaisen taloudellisen vapauden arkeen, sillä omat tulot voi hyödyntää arjen elämiseen, eivätkä velat vie liian suurta osaa arjen budjetista. Mikäli velkoja kuitenkin jää vielä eläkeajalle, on tärkeää neuvotella niiden takaisinmaksusta niin, että lainanlyhennykset pysyvät suhteessa omaan muuttuneeseen tulotasoon. Pienet lainat kannattaa yhdistää isommaksi yhdistelylainaksi, jolloin talouden hahmottaminen helpottuu ja säästöä syntyy korko- ja lainanhoitokuluissa.
Eläkekassaa voi kartuttaa säästämällä, sijoittamalla tai vapaaehtoisilla vakuutuksilla
Omiin eläkevuosiin kannattaa alkaa valmistautua taloudellisesti jo hyvissä ajoin. Moni havahtuu eläkeasioihin vasta viidenkympin paremmalla puolella, vaikka parhaimmillaan eläkesäästäminen aloitetaan jo työuran alussa. Jokainen eläkesäästämiseen käytetty vuosi luo kuitenkin parempaa taloudellista pohjaa, eikä koskaan ole liian myöhäistä aloittaa. Mikäli mahdollista, on hyvä välttää eläkesäästöjen kartuttamisen kasautumista vain viimeisillä työelämän vuosille. Näin eläkesäästäminen ei kuormita arjen taloutta liikaa, vaan solahtaa luonnolliseksi osaksi omaa taloudenpitoa vuosien aikana.
Moni suosii perinteistä säästämistä eläkepäiviä varten, mutta myös sijoittaminen rahastoihin, osakkeisiin tai asuntoihin on toimiva ratkaisu. Toiset päättävät puolestaan ottaa vapaaehtoisen eläkevakuutuksen oman eläkeajan turvaksi. Itselle sopivan säästämis- tai sijoittamismuodon valintaan kannattaa käyttää hieman aikaa, sillä mitä luontevampi osa se on omaa arkea, sitä nopeammin siitä muodostuu rutiini. Mitä aiemmin säästämisen tai sijoittamisen aloittaa, sitä suuremman potin ehtii eläkepäiville kasvattaa. Voit esimerkiksi päättää minimisumman, jonka laitat kuukausittain säästöön, mutta maksaa elämäntilanteen salliessa säästöön hieman enemmänkin.
Kuinka paljon on hyvä säästää kertyneen eläkkeen oheen?
Tähän kysymykseen ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, sillä sopivaan rahasummaan vaikuttavat mm. elämäntyyli, kulutussuunnitelmat eläkevuosille sekä tulotaso, johon on viime vuosina tottunut. Myös eläkkeelle jäämisen ikä vaikuttaa sopivan rahamäärän arvioon. Hyvä nyrkkisääntö on kuitenkin laskea oma eläkeajan talous niin, että työeläke ja omat säästöt vastaavat noin 80% viimeisten työvuosien kokonaistulosta.
LASKE OMIEN SÄÄSTÖJEN TARVE NÄIN:
- Tarkista työeläkelaskurin avulla arvio tulevasta työeläkkeestäsi.
- Vertaa eläkesummaa nykyiseen tulotasoosi ja arvioi, mitä tulosi tulevat eläkeiän kynnyksellä olemaan.
- Laske paljonko on 80% työelämän tulotasosta. Vähennä sitten eläkearvio tästä summasta.
- Näin saat selville, paljonko sinun tulee säästää itse saavuttaaksesi riittävän taloudellisen tasapainon eläkevuosille.
Toinen hyvä nyrkkisääntö on kartuttaa säästöjen, sijoitusten tai muiden rahoitusratkaisujen avulla eläkevuosia varten noin neljä kertaa viimeisimmän bruttovuositulon määrä.
ESIMERKKI: Bruttotulot vuodessa 35 000€ x 4 = 140 000€ säästössä eläkkeelle jäädessä
Mikäli eläkkeelle jäädään 69 vuoden iässä ja säästäminen aloitetaan 45-vuotiaana, tulee kuukausittain saada säästöön 486€. Jos samaa summaa lähdetään kasvattamaan 30-vuotiaana, on kuukausittain säästösumma 299€.
Eläkettä pitää hakea itse
On tärkeää tietää, että eläkettä täytyy itse hakea, kun on päättänyt itselle sopivan ajankohdan sekä sen, jääkö täysin eläkkeelle vai jatkaako työelämässä esimerkiksi osa-aikaisesti. Eläkettä haetaan yleensä noin kaksi kuukautta ennen eläkkeelle jäämistä. Huomioithan, että työsuhteen tulee päättyä ennen kuin eläkettä voidaan ryhtyä maksamaan. On siis hyvä sopia työsuhteen päättymisestä ensin työnantajan kanssa ja lähettää sen jälkeen vasta eläkehakemus eteenpäin.
Eläkettä varten tarvitsee täyttää vain yksi hakemus, vaikka eläkettä olisi kertynyt useammasta lähteestä esimerkiksi palkansaajana, etuuksista ja yritystoiminnasta. Jos olet kuitenkin työskennellyt urasi aikana ulkomailla ja kerryttänyt sieltä eläkettä, tulee sinun tehdä eläkehakemukset kohdemaahan. Eläke koostuu yleensä ansiotyöhön perustuvasta työeläkkeestä, mutta Kela maksaa kansaneläkettä niille, joilla työeläkkeen osuus on pieni tai sitä ei ole lainkaan. Eläkkeet maksetaan kerran kuussa, aina kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä.
Lisätietoja:
https://www.tyoelake.fi/elakelaskuri/
https://www.kela.fi/elakelaiset